Keski- ja Itä-Uudenmaan yhteinen lastensuojelun avo- ja jälkihuollon palvelujen kilpailutus

Keski- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet kilpailuttavat yhdessä lastensuojelun avo- ja jälkihuollon palvelut. Hyvinvointialueiden palvelut on tarkoitettu asiakkaille, joiden kotikunta on Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila sekä Sipoo. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella palveluja järjestetään sekä suomen että ruotsin kielellä. HVA (hyvinvointialueen) järjestämisvelvollisuus perustuu sosiaalihuoltolakiin (1301/ 2014). Palvelut toteutetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) ja lastensuojelulain nojalla (417/2007). Tilaajat hankkivat palveluja yhteensä n. 450 lapselle ja n. 80 nuorelle. Tilaajien arvioitu vuosittainen arvo hankinnan kohteena oleville palveluille on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella 3,4 M€ ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella 2 M€ (ilman arvonlisäveroa). Lastensuojelun avohuollon asiakkaat ovat alle 18-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään ja jälkihuollon asiakkaat ovat alle 23-vuotiaita lapsia tai nuoria. Asiakkaisiin sovelletaan lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Tilaaja voi järjestää hankinnan kohteena olevia palveluita eri tavoin, ostopalveluna ja omana toimintana. Tilaaja ei sitoudu tiettyyn hankintamäärään. Hankintamäärät voivat muuttua asiakkaiden tarpeiden muuttuessa sekä järjestämistapojen ja niiden painopisteiden muuttuessa. Palveluntuottajaa ei velvoiteta tarjoamaan tilaajalle tiettyä määrää palvelua, vaan palveluntuottaja tarjoaa palvelua kapasiteettinsa rajoissa. Sen jälkeen, kun palveluntuottaja on hyväksynyt asiakaskohtaisen tilauksen, on palvelu toteutettava tilauksen, asiakaskohtaisen palvelupäätöksen ja asiakassuunnitelman sekä palvelukuvauksen mukaisesti. Hankittavia palveluja tarvitaan pääosin suomenkielisinä ja Itä-Uudenmaan alueella myös ruotsinkielisenä. Hankintasopimus tullaan laatimaan kahdeksi vuodeksi ja lisäksi tilaaja ilmoittaa mahdollisen yhden optiovuoden käytöstä sopimuskaudella. Palvelut kilpailutetaan avoimella menettelyllä ja puitejärjestelynä. Kilpailutettavia palveluita on neljä (4): 1. Tehostettu perhetyö, 2. Ammatillinen tukihenkilötyö, 3. Avoperhekuntoutus ja 4. Lapsen ja vanhemman väliset valvotut ja tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihdot. Kaikki neljä palvelua kilpailutetaan Itä- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointilalueille erikseen, jolloin muodostuu kahdeksan kilpailutettavaa osa-aluekokonaisuutta., Tehostettu perhetyö Keski-Uudenmaan alueelle Tehostettu perhetyö on lapsen ja perheen arjessa tapahtuvaa muutokseen tähtäävää ratkaisu- ja voimavarakeskeistä tukemista ja ohjausta.   Tehostettu perhetyö tukee lasta ja perhettä tilanteissa, kun lapsi on suojelun tarpeessa kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi, eikä ehkäisevä perhetyö ole enää riittävää. Ottaen huomioon lastensuojelun erityinen tehtävä, tehostettu perhetyö on tuen ja kontrollin tasapainottelua ja perheohjaajilta vaaditaan vankkaa osaamista työskennellä myös tilanteissa, jossa lapsi ja vanhemmat eivät itse näe muutoksen tarvetta.   Tehostettua perhetyötä toteuttaa pääsääntöisesti perheohjaajapari perheen kotona ja perheen muussa toimintaympäristössä., Ammatillinen tukihenkilötyö Keski-Uudenmaan alueella Ammatillinen tukihenkilö on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen, jolla on kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä. Tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Ammatillinen tukihenkilötyö voi myös olla nuoren itsenäistymiseen liittyvää tukea. Ammatillinen tukihenkilötyö on lapsen ja nuoren arjessa tapahtuvaa ratkaisu- ja voimavarakeskeistä tukemista ja ohjaamista. Ammatillinen tukihenkilötyö perustuu tukihenkilön ja tuettavan luottamuksellisen suhteeseen, joten tukisuhteessa työntekijän pysyvyys on tärkeää. Palvelua toteutetaan yhdessä muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Tukihenkilötyöskentelyllä pyritään vastaamaan lasten ja nuorten erilaisiin tarpeisiin, mikä voi vaatia tukihenkilöltä erityistä osaamista esim. nepsy, mielenterveys, päihde., Avoperhekuntoutus Keski-Uudenmaan alueella Avoperhekuntoutuksella tarkoitetaan tukea lapselle ja hänen perheelleen, jota annetaan perheen omaan kotiin. Avoperhekuntoutuksen keinoin voidaan myös arvioida mahdollisia perheen tuen tarpeita, jolloin kyse on perhearvioinnista.   Avoperhekuntoutuksella pyritään saamaan toivottavaa muutosta erityisesti perheen vuorovaikutus-, valta- ja kiintymyssuhteisiin lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.  Avoperhekuntoutusta voidaan tarjota myös laitosperhekuntoutuksen jälkeen, jolloin tavoitteena on laitoskuntoutuksessa tapahtuneiden muutosten juurruttaminen perheen arkeen sen omassa elinympäristössä. Ottaen huomioon lastensuojelun erityinen tehtävä, avoperhekuntoutus on tuen ja kontrollin tasapainottelua ja avoperhekuntoutuksen ohjaajilta vaaditaan vankkaa osaamista työskennellä myös tilanteissa, jossa lapsi ja vanhemmat eivät itse näe muutoksen tarvetta.   Avoperhekuntoutusta tarjotaan silloin, kun perheessä on vakavia puutteita vanhempien kyvyssä vastata lasten tarpeisiin. Vanhemmuuteen liittyvien puutteiden tai lapsen haasteellisen käytöksen taustalla olevat vuorovaikutushaasteet, joiden taustalla on usein muita ongelmia, kuten masennusta tai muita mielenterveysongelmia, traumaperäisiä haasteita, päihteiden käyttöä tai parisuhde- ja perhekriisejä. Usein perheissä haasteet nousevat ylisukupolvisista ilmiöistä. Avoperhekuntoutus on kuntouttavaa auttamis-, arviointi- ja muutostyötä ja siihen sisältyy sekä käytännön arjen hallintaan ohjaamista, että vuorovaikutusta tukevia keskusteluja ja harjoitteluja. Prosessityössä on tavoitteena, että perheen prosessi etenee myös niinä päivinä, kun ei ole työntekijöiden tapaamista. Tätä tukee myös perheelle tarvittaessa annetut erilaiset ”kotitehtävät”., Valvotut ja tuetut tapaamiset Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnan tarkoitus on, että lapsen tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti. Tapaamisten valvonta perustuu lastenvalvojalla tehtyyn sopimukseen, tuomioistuimen päätökseen tai lapsen asiakassuunnitelmaan, jossa määritellään tarvittavien toimenpiteiden sisältö ja valvottujen tapaamisten järjestämistiheys. Valvotut tai tuetut tapaamiset ovat palvelu, joka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhempansa turvallisen tapaamisen., Tehostettu perhetyö Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle Tehostettu perhetyö on lapsen ja perheen arjessa tapahtuvaa muutokseen tähtäävää ratkaisu- ja voimavarakeskeistä tukemista ja ohjausta.   Tehostettu perhetyö tukee lasta ja perhettä tilanteissa, kun lapsi on suojelun tarpeessa kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi, eikä ehkäisevä perhetyö ole enää riittävää. Ottaen huomioon lastensuojelun erityinen tehtävä, tehostettu perhetyö on tuen ja kontrollin tasapainottelua ja perheohjaajilta vaaditaan vankkaa osaamista työskennellä myös tilanteissa, jossa lapsi ja vanhemmat eivät itse näe muutoksen tarvetta.   Tehostettua perhetyötä toteuttaa pääsääntöisesti perheohjaajapari perheen kotona ja perheen muussa toimintaympäristössä., Ammatillinen tukihenkilötyö Itä-Uudenmaan alueella Ammatillinen tukihenkilö on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen, jolla on kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä. Tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Ammatillinen tukihenkilötyö voi myös olla nuoren itsenäistymiseen liittyvää tukea. Ammatillinen tukihenkilötyö on lapsen ja nuoren arjessa tapahtuvaa ratkaisu- ja voimavarakeskeistä tukemista ja ohjaamista. Ammatillinen tukihenkilötyö perustuu tukihenkilön ja tuettavan luottamuksellisen suhteeseen, joten tukisuhteessa työntekijän pysyvyys on tärkeää. Palvelua toteutetaan yhdessä muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Tukihenkilötyöskentelyllä pyritään vastaamaan lasten ja nuorten erilaisiin tarpeisiin, mikä voi vaatia tukihenkilöltä erityistä osaamista esim. nepsy, mielenterveys, päihde., Avoperhekuntoutus Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella Avoperhekuntoutuksella tarkoitetaan tukea lapselle ja hänen perheelleen, jota annetaan perheen omaan kotiin. Avoperhekuntoutuksen keinoin voidaan myös arvioida mahdollisia perheen tuen tarpeita, jolloin kyse on perhearvioinnista.   Avoperhekuntoutuksella pyritään saamaan toivottavaa muutosta erityisesti perheen vuorovaikutus-, valta- ja kiintymyssuhteisiin lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.  Avoperhekuntoutusta voidaan tarjota myös laitosperhekuntoutuksen jälkeen, jolloin tavoitteena on laitoskuntoutuksessa tapahtuneiden muutosten juurruttaminen perheen arkeen sen omassa elinympäristössä. Ottaen huomioon lastensuojelun erityinen tehtävä, avoperhekuntoutus on tuen ja kontrollin tasapainottelua ja avoperhekuntoutuksen ohjaajilta vaaditaan vankkaa osaamista työskennellä myös tilanteissa, jossa lapsi ja vanhemmat eivät itse näe muutoksen tarvetta.   Avoperhekuntoutusta tarjotaan silloin, kun perheessä on vakavia puutteita vanhempien kyvyssä vastata lasten tarpeisiin. Vanhemmuuteen liittyvien puutteiden tai lapsen haasteellisen käytöksen taustalla olevat vuorovaikutushaasteet, joiden taustalla on usein muita ongelmia, kuten masennusta tai muita mielenterveysongelmia, traumaperäisiä haasteita, päihteiden käyttöä tai parisuhde- ja perhekriisejä. Usein perheissä haasteet nousevat ylisukupolvisista ilmiöistä. Avoperhekuntoutus on kuntouttavaa auttamis-, arviointi- ja muutostyötä ja siihen sisältyy sekä käytännön arjen hallintaan ohjaamista, että vuorovaikutusta tukevia keskusteluja ja harjoitteluja. Prosessityössä on tavoitteena, että perheen prosessi etenee myös niinä päivinä, kun ei ole työntekijöiden tapaamista. Tätä tukee myös perheelle tarvittaessa annetut erilaiset ”kotitehtävät”., Valvotut ja tuetut tapaamiset Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnan tarkoitus on, että lapsen tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti. Tapaamisten valvonta perustuu lastenvalvojalla tehtyyn sopimukseen, tuomioistuimen päätökseen tai lapsen asiakassuunnitelmaan, jossa määritellään tarvittavien toimenpiteiden sisältö ja valvottujen tapaamisten järjestämistiheys. Valvotut tai tuetut tapaamiset ovat palvelu, joka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhempansa turvallisen tapaamisen.,