Rakennusten kuntotutkimusten puitejärjestely 2026-2027 (1+1)

Keravan kaupunki pyytää puitesopimustarjoustanne yksilöimättömistä kuntotutkimuksista vuosille 2026 – 2027. Kyseessä on puitejärjestely, johon valittavat toimittajat suorittavat erillisten tilausten perusteella Keravan kaupungin (myöh. tilaaja) omistamien kiinteistöjen ja rakennusten kuntotutkimuksia. Puitejärjestelyn varsinainen sopimuskausi on kaksi (2) vuotta, jonka jälkeen sopimusta on mahdollista jatkaa kahdella (2) yhden (1) vuoden mittaisella optiokaudella. Puitesopimusjärjestely on jaettu seuraaviin osa-alueisiin, joihin tarjoaja voi jättää tarjouksen yhden (1) osa-alueen tai kaikkien osa-alueiden osalta: Osa-alue 1 Rakenteellinen kuntotutkimus Osa-alue 2 LVIA-järjestelmien kuntotutkimus Osa-alue 3 Sähköteknisten järjestelmien kuntotutkimus Työn hinnoittelu tulee perustumaan tuntiveloitusperusteiseen laskutukseen. Toimittajien valinta puitejärjestelyyn tehdään kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella, joka määrittää puitejärjestelyyn valittavat tarjoajat. Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous on tarjous, joka on hinnaltaan halvin. Tarjousten tulee täyttää vähimmäisvaatimukset. Tarjoukset, jotka eivät sisällöltään vastaa tarjouspyyntöä tai joita ei ole tehty käyttäen tarjouslomakkeita, hylätään. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden hylätä kaikki tarjoukset, eikä tarjouksen tekijällä ole oikeutta vaatia tilaajilta korvausta tarjousten tekemisestä. Työt ovat sisällöltään, suuruusluokaltaan ja kustannuksiltaan erityyppisiä. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden kilpailuttaa suurempien erillishankkeiden tutkimukset tämän puitejärjestelyn ulkopuolelta. Tämä puitejärjestely ei kuitenkaan velvoita tilaajaa hankkimaan tässä puitejärjestelyssä tarkoitettuja palveluja pelkästään tämän puitejärjestelyn kautta. Tilaaja ei sitoudu mihinkään tilaus- tai ostomääriin., Rakenteellinen kuntotutkimus Rakennusten rakenteelliset kuntotutkimukset. Suurin osa teetettävistä kuntotutkimuksista on kosteus- ja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia sekä asbesti- ja haitta-ainetutkimuksia. Myös mm. betonirakenteiden ja julkisivujen kuntotutkimuksia saatetaan tarvita. Kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten tulee olla ympäristöministeriön Ympäristöoppaan 2016 ”Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus” mukaisia. Vähintään yhdellä tutkimuksen tekijällä tulee olla voimassaoleva rakennusterveysasiantuntijan (RTA) pätevyys. Asbesti- ja haitta-ainetutkimuksissa vähintään yhdellä tutkimuksen tekijällä tulee olla voimassa oleva asbesti- ja haitta-aineasiantuntijan sertifikaatti. Myös muut kuntotutkimukset tulee tehdä ko. alan voimassa olevien tutkimusohjeiden mukaisesti. Laboratorioanalyyseissä analysoivan laboratorion tulee olla FINAS-akkreditoitu kyseiselle analyysimenetelmälle. Keravalla sisäilma- ja kosteustekniset kuntotutkimusraportit laitetaan kaupungin internet-sivuille. Tästä syystä varsinaisen tutkimusraportin lisäksi toimitetaan erillinen julkinen tutkimusraportti, jonka tulee olla tietosuojalainsäädännön mukainen. Julkisessa tutkimusraportissa ei saa olla allekirjoituksia, ei myöskään raportin liitteinä olevien tutkimuslaboratorioiden tutkimusselosteissa. Julkisesta raportista ei saa olla pääteltävissä esim. sisäilmaoireilijoiden henkilöyttä. Julkisen tutkimusraportin tulee täyttää myös saavutettavuusvaatimukset (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019). Lisätietoa saavutettavuudesta löytyy mm. verkkosivulta www.saavutettavuusvaatimukset.fi. Raportin valmistumisen jälkeen tehdään yhteistyössä tilaajan kanssa olosuhdearviointi Työterveyslaitoksen Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi -ohjeen (2023) kohdan 7 ”Olosuhdearviointi” mukaisesti. Tarjoaja tekee tästä erillisen kirjallisen dokumentin. Olosuhdearviointia ei siis sisällytetä kuntotutkimusraporttiin. Tarvittavien telineiden ja nostimien tulee sisältyä toimeksiantoon. Rakenteellisissa kuntotutkimuksissa voidaan tarvita rakenteiden kunnon ja jäljellä olevan käyttöiän selvittämisen lisäksi PTS-ehdotukset kustannusarvioineen., LVIA-järjestelmien kuntotutkimus Rakennusten LVIA-järjestelmien kuntotutkimukset. LVIAJ-kuntotutkimusten tulee olla ”Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettely (IV-kuntotutkimus: ohjeet ja raporttimallit” (Suomen LVI-liitto SuLVI ry, 2016) ja ”LVV-kuntotutkimusopas 2013 – Opas lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimuksiin” (Suomen LVI-liitto SuLVI ry, 2013) mukaisia. IVKT:n perusosassa tärkeää on erityisesti puhtauden arviointi. Perusosan lisäksi kuntotutkimuksiin kuuluu aina: - Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden tarkastaminen, - Tarkastus, onko IV-koneissa tai kanavissa mineraalivillakuitulähteitä - Tarkastus, onko IV-koneiden suodattimissa ohivirtauksia - Ilmamäärämittauksia jokaisen iv-koneen palvelualueelta riittävän laajasti, jotta saadaan yleiskuva kohteen ilmamääristä Yksityiskohtaisia järjestelmiä, laitteita ja komponentteja koskevia ilmanvaihtokuntotutkimuksia toteutetaan kohteissa tarpeen mukaan. LVV-kuntotutkimuksissa lämmitys- vesijohto- ja viemäriverkoston sekä salaojien ja sadevesijärjestelmien kuvaukset tulee suorittaa niin laajasti kuin kuvausteknisesti on mahdollista. LVIA-järjestelmien kuntotutkimuksissa voidaan tarvita järjestelmien kunnon ja jäljellä olevan käyttöiän selvittämisen lisäksi PTS-ehdotukset kustannusarvioineen., Sähköteknisten järjestelmien kuntotutkimus Rakennusten sähköteknisten järjestelmien kuntotutkimukset. Kuntotutkimukset tehdään ohjeen ST 97.00 mukaisesti sisältäen järjestelmien mittauksen ja sähköturvallisuustarkastuksen. Sähköteknisten järjestelmien kuntotutkimuksissa voidaan tarvita järjestelmien kunnon ja jäljellä olevan käyttöiän selvittämisen lisäksi PTS-ehdotukset kustannusarvioineen.,